Nangpayan Hill Resort ja Nakorn Pathomin vanhainkoti

Kuumeinen Jenna täällä hei. Eilen alkoi tunnit koulussa ja mulla on ollut vähän koko ajan outo ja sekava olo. Iltaisin on ollut lämpöä ja kun tänään Digital Photographyn jälkeen tultiin 3h hypärin ajaksi nukkumaan kotiin, mulle nousi taas kuume. En oikeen osaa olla tekemättä mitään, joten käytän vapaa-ajan hyödyksi ja päivitän vähän kuvia viime ajoilta.
Viime viikon torstaina meillä oli kouluretki Nangpayan Hill Resortiin, Ratchaburiin. Oli kiva päästä vähän toisiin maisemiin ja puhtaaseen ilmaan. Bangkokissa kun ei aina ole se ilma mitä raikkainta.

Bussimatka alkakoon!

Matkalla käytiin Nakorn Pathomin vanhainkodissa, mikä oli kyllä kiva kokemus sekin. Meillä oli siellä ohjelmaakin: viihdytettiin vanhuksia tanssimalla heidän kanssaan ja vähän muutenkin pelleilemällä.

Nakorn Pathomin vanhainkodin työntekijöitä

Tämä pappa oli kova tanssimaan! :)

Hauskin ja oudoin juttu, mitä reissun aikana tuli vastaan, oli chicken dance. Ei ihan sellainen perinteinen, mihin me eurooppalaiset ollaan totuttu. Tämä tanssi kertoo siitä, miten kanaa grillataan: ensin sillä on kuuma, seuraavaksi sitä pistetään tikulla ensiin toiseen pakaraan ja sitten toiseen pakaraan, kunnes se grillataan. Näin mä ainakin asian ymmärsin. :D Sitä oli hurjan hauska katsoa, vaikkakin sitä käytettiin Hill Resortilla myös rangaistuksena viattomille thai freshmeneille...

Roasted Chicken dance

Alla on myös video, josta saa jonkinlaisen kuvan itse tanssista. Mun mielestä noiden poikien versio oli vaan miljoona kertaa hauskempi. :D

Viime sunnuntaina (12.8.) oli kuningattaren syntymäpäivän lisäksi thaimaalainen äitienpäivä. Senpä kunniaksi osallistuimme seuraavaanlaiseen toimeen: jokainen meistä vaihtareista polvistui kahden penkillä istuvan vanhuksen eteen ja vanhukset valelivat nuoren kasvot hienonhienolla vauvatalkilla. Se on kuulemma jonkinlainen thaimaalainen tapa ja niin vanhemmat toivottavat lapsilleen kaikkea hyvää: onnea, terveyttä, menestystä.

Tämän jälkeen saatiin jokainen kukka, joka vietiin jollekin vanhukselle. Vanhus, kenelle mä vein oman kukkani, tuli siitä valtavan iloiseksi. Se oli niin tohkeissaan, että se oli oikeen liikuttavaa. :) Harmitti vaan kovasti, ettei meillä ollut yhteistä kieltä... Kumartelin paljon ja hoin sawat de khata ja kop khun khania.

Jauhonaama

Hill Resortille päästyämme meillä oli kaikenlaista ohjelmaa. Ihan hauskoja juttujakin, mutta varsinkin lopuksi suurin osa aktiviteeteistä oli thaiksi. Turhautti kovasti, sillä vaikka thaimaalaiset freshmenit ei osaa englantia, ne opiskee täällä, kansainvälisessä koulussa. Miksi ne sitten päästetään vähällä vaihtamalla kieli aina thaiksi? Eihän ne silloin opi mitään.

Ekassa aktiviteetissa tultiin vähän sotkusiksi, sillä oltiin isolla nurmikkokentällä suorittamassa erilaisia tehtäviä ryhmittäin: heiteltiin kananmunia, vesiilmapalloja, syötiin vesimeloneja ja rangaistuksena leikin mokista tuli värimönjää päälle. Ei siinä muuten mitään, mutta mönjän joukossa oli perinteistä thaimaalaista jälkiruokaa elikkä vissiin jotain hedelmää, jonka limaisia siemeniä ei meinannu millään saada hiuksista/vaatteista pois. Mulla on niitä tossa paidassa vieläkin...

Päivän ensimmäisen aktiviteetin jäljiltä olimme vähän likaisia.

Maalaismaisemaa Nangpayan Hill Resortista.

Apina papina. Tosin vangittu sellainen. :(

Koulun lähellä oleva slummialue.

 Ilman kuumettakin tässä on ollut koko viikkona pää hieman sekaisin. Kun on jutellut muiden vaihtareiden kanssa, vertaillut eri maita ja niiden tapoja, oloja ja hintaeroja, nähnyt thaimaalaista arkea ja yrittänyt totutella vieraaseen kulttuuriin ja vieraaseen ruokaan, voi sanoa, että tässä kaikessa on ollut paljon sulateltavaa. Täällä saa hieman perspektiiviä asioihin. Sitä tuntee itsensä oikein etuoikeutetuksi kun meillä Suomessa on ilmainen koulutus ja tuet kaikille ja se on oikeasti hyvin harvinaista. Suurimmassa osassa maailmaa perheen varallisuus vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus on edessä - meillä Suomessa sillä ei ole mitään väliä. Eikä sillä ole väliä, onko luokkakaverin perhe hyvätuloinen vai ei. Me ollaan kaikki samalla viivalla.

Suurin osa vaihtareista on vähän varakkaammasta perheestä. Ei muilla olisi mahdollisuutta tulla tänne. Ranskalaisilla ystävillämme vuoden lukuvuosimaksu heidän koulussaan Ranskassa on 8 000€. Se, että me saadaan suomalaista opintotukea, kuulostaa muiden vaihtareiden mielestä oudolta: eivät he saa mitään. Perinteinen hyvä tuntipalkka thaimaassa on euro. Maita ei saisi vertailla keskenään, sillä onhan Suomessa muutenkin paljon kalliimpaa kuin Thaimaassa. Silti tuloerot ovat yleisesti maailmalla suuret. Ja sitten kun miettii sitä, miten itekin valittaa ja inisee monista turhista asioista, vaikka kaikki on aika helvetin hyvin.

Näihin sanoihin, näihin tunnelmiin: